Digi 3. ryhmäpostaus | Totuudenjälkeinen aika

Totuudenjälkeisellä ajalla tarkoitetaan aikaa, jossa valeuutiset ja puolitotuudet ilmenevät tosiasioiden vierellä tasavertaisina. Kokemuksia arvostetaan nykypäivänä enemmän kuin faktatietoa ja asiantuntijoiden tietoja jopa väheksytään. 

Tiedonhaku

Muualta kuin Googlesta haetun tiedon etsiminen nähdään liian työläänä, vaikka tiedostamme sen sisältävän usein tarkempaa ja asiantuntevampaa tietoa. Joskus myös oikean tiedon löytäminen on haastavaa, koska kuka tahansa voi olla sisällöntuottaja. Toisinaan luotamme pelkkiin kuulopuheisiin, emmekä vaivaudu edes etsimään tietoa Googlesta. 

Valeuutiset

Valeuutiset leviävät helposti verkossa kun väitteelle, huhulle tai uutiselle annetaan haluttu merkitys. Tämä aiheuttaa tunnereaktion: uutisesta tykkäämisen, kommentoinnin tai jakamisen. Myös radikaalit kuvankäsittelyt ja kuvahuijaukset voidaan nähdä valeuutisina tai osana valeuutisia, jos niissä ohjataan katsojaa tarkoituksella harhaan. Valheelliset kuvanmuokkaukset ovat petollisia, sillä taitavan kuvankäsittelyn tunnistaminen vaatii lukijalta harjaantunutta silmää.  

Kuva täältä.

Algoritmi

Algoritmien myötä negatiiviset ja paljon huomiota sekä kritiikkiä saaneet julkaisut saavat enemmän näkyvyyttä kuin muut uutiset, jolloin uutisten saanti jää usein suppeaksi. Lisäksi ihmisten on helppo elää niin sanotussa kuplassa, jos he seuraavat vain omia mielipiteitään vastaavia tietolähteitä ja kanavia, eivätkä huomaa muita ympärillä tapahtuvia ilmiöitä. Tämä johtuu ihmisluonteelle tyypillisestä luonnollisesta vahvistusharhasta, jossa ihminen haluaa vahvistusta omille mielipiteilleen ja ennakkokäsityksilleen.  

Omat mielipiteet 

Mielestämme koulutus on kaiken keskiössä. Koemme erityisen tärkeäksi, että medialukutaitoa opetetaan kaiken ikäisille ja siihen panostetaan myös rahallisesti valtion toimesta. Suosittelemme, että luetun ymmärtämiseen ja kuvien tulkitsemiseen painotetaan varhaisesta kasvatuksesta alkaen. Uuden opetussuunnitelman panostus alakoulun mediakasvatukseen on siis mielestämme tähän ajan henkeen erittäin tervetullut. 

Lähteet:

https://www.google.com/search?q=true+or+fake+news&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwia96T9mvTeAhUtpIsKHRUUAnsQ_AUIDigB&biw=1440&bih=724#imgrc=3sTYKIio9I97yM:

https://www.slideshare.net/hponka/sosiaalinen-media-totuuden-jlkeen

Digi 4.2 | Pelillistäminen

Pelillistäminen on käsitteenä hankala ja sanana vaikea. Sanalle löytyykin paljon määritelmiä. Brittiläinen koodari ja keksijä Nick Pelling käytti oletetusti sanaa pelillistäminen (gamification) ensimmäisenä vuonna 2002. Hän tarkoitti sanalla elektronisten laitteiden, kuten pankki- ja myyntiautomaattien, käyttöliittymien suunnittelua pelien kaltaiseksi. Yhdysvaltalainen Gabe Zichermann, yksi pelillistämisen äänekkäimmistä ja vaikutusvaltaisimmista guruista, on määritellyt pelillistämisen prosessiksi, jossa hyödynnetään sekä peliajattelua että pelien dynamiikkaa ja mekaniikkaa ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjien sitouttamiseen. Kai Huotarin ja Juho Hamarin mukaan sanalla viitataan palvelun laatua lisäävään prosessiin, jonka tavoitteena on tukea käyttäjän arvonmuodostusta tarjoamalla mahdollisuuksia pelimäisille kokemuksille. Heidän määritelmänsä korostaa pelillistämisen tavoitteita, kun taas aiemmin esitetyt määritelmät pohjautuvat käsitykselle että pelillisyys on erilaisten peleihin yhdistettävien elementtien soveltamista.

Kuva täältä.

Liiketoiminnan kannalta pelillistämisessä on kyse ennen kaikkea asiakkaiden, kumppanien ja henkilöstön käyttäytymisen muuttamisesta haluttuun suuntaan. Työntekijöiden ei tarvitse kilpailla vain parhaasta työn laadusta ja nopeammasta suorittamisesta, vaan pelillistämisellä voidaan edesauttaa myös yhteisöllistä tai luovaa toimintaa ja sitä kautta tehdä työstä mielekkäämpää. Yrityssovelluksissa pelillisiä elementtejä ovat muun muassa erilaiset pisteytykset, tulostaulut, ranking-listat, edistymispalkit, kunniamerkit, tasot ja tehtäväkokonaisuudet.

Pelillistettyjä sovelluksia on tehty paljon muun muassa opetukseen, ympäristö- ja terveyskastatukseen, työnhaun tehostamiseen ja markkinointiin liittyen. Cuckoo Workout on voimakkaasti pelillistetty taukoliikuntasovellus yritysten henkilöstön työpäivien aktivoimiseksi. Sovelluksessa on muun muassa pelaajaprofiilit, haastejärjestelmä ja moninpeli mahdollisuus. Kilpailu aktivoi työntekijöitä tekemään enemmän harjoitteita. Khan Academy tarjoaa muun muassa opetusvideoita, harjoitustehtäviä ja jopa työkaluja opettajille. Käyttäjä saa pisteitä ja merkkejä oppimisen perusteella. Suomalainen Ekapeli on lasten opettelupeli, jossa lapset oppivat esimerkiksi lukutaidon ensimmäiset askeleet. Se tunnistaa lapsen tason ja mukautuu sen mukaan.


Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekapeli
https://lifted.fi/blogi/tyohyvinvointi/tunnetko-nama-35-tyohyvinvointia-edistavaa-palveluntarjoajaa/ 
http://miikkasalavuo.fi/2013/01/14/pelillistaminen-yrityksissa/
https://www.cloudriven.fi/blogi/mita-on-pelillistaminen/
https://www.cuckooworkout.com/
https://www.khanacademy.org/
http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli
https://www.tut.fi/Gamification/2018/06/15/design-gamification-a-method-for-engineering-gamified-software/

Digi 2. ryhmäpostaus | Lean Canvas

Käsittelemme tässä postauksessa projektiamme Lean Canvasin näkökulmasta. Lean Canvasin eri osia ovat asiakassegmentit ja heidän ongelmansa, tarjoamamme ratkaisut, arvolupaus työntekijöille, ratkaisujemme tuomat hyödyt, kulurakenne, onnistumista mittaavat avainluvut sekä kanavat, joilla tavoittaa asiakassegmentit. Maata mullistavaa epäreilua etua tai kilpailuetua emme suoraan lupaa, vaan pyrimme digitalisoinnin avulla tehostamaan toimeksiantajan olemassa olevia prosesseja, joilla helpotetaan työntekijän arkea.

Toimeksiantajan asiakassegmentteihin kuuluvat henkilökohtaisen avustajan työtä hakevat ja jo työtä tekevät osa-aikaiset ja kokoaikaiset työntekijät. Aikaisia omaksujia ovat esimerkiksi osa-aikaista työtä hakevat opiskelijat, jotka ovat myös pääsegmenttimme. Asiakassegmenttien ongelmia ovat työmatkojen pituudet, työn sisältö ja mielekkään itselle sopivan työn löytäminen.

Lähdemme ratkaisemaan kyseisiä ongelmia kehittämällä yritykselle tehokkaammin dataa hyödyntävän ratkaisun työntekijöiden työmatkojen optimointiin, sekä samaa järjestelmää hyödyntävän rekrytointijärjestelmän, jonka on myös tarkoitus vähentää työtuntien määrää HR-osastolla. Arvolupauksemme työntekijälle ja hakijalle ovat lyhemmät työmatkat, optimoidut reitit ja tarkat siirtymäajat sekä paranneltu työhakukokemus. 

Ratkaisut työntekijöille

Ajatuksemme on tarjota toimeksiantajallemme konsepti, kuinka he voivat kehittää algoritmipohjaisen ratkaisun, joka pyrkii optimoimaan työntekijöiden työmatkojen reitit, laskemaan tarkat siirtymisajat ja yleisesti nopeuttamaan matkaamista. Jotta algoritmin voi rakentaa, tarvitsee toimeksiantaja asiakasrekisterin, työntekijärekisterin ja keikkarekisterin käyttääkseen dataa algoritmia varten. Suosittelemme toimeksiantajaa hankkimaan ulkoisen palvelun tarjoajan algoritmin kehittämiseen. Algoritmi on suositeltavaa kehittää avoimen lähdekoodin avulla ja tarkasti dokumentoiden muutokset päivitysten myötä, jotta toimeksiantaja voi tulevaisuudessa tarpeen mukaan kehittää ja kilpailuttaa palvelun tarjoajan. Suosittelemme välttämään applikaatio ratkaisua ja sen sijaan kehittämään verkkoselainohjelmiston, mieluiten HTML-pohjaisen.

Lopputuloksena olisi nettisivuohjelmisto, johon yritys ja työntekijät voivat kirjautua internet-selaimen kautta ja saada työmatkoihin ja muuhun työhön liittyvää informaatiota. Ideamme tarkoitus on helpottaa työpäivän organisointia. Lisäksi se pyrkii vapauttamaan HR-osaston työtunteja.

Ratkaisut työnhakijoille

Datan keräämisen pohjalta, ja sitä osittain tukeaksemme, tarjoamme parannellun hakuprosessin. Siinä ajatuksena on, että osa-aikaista työtä hakeva ilmoittaa hakiessaan kuinka suurella alueella hän olisi valmis tekemään töitä ja kuinka monta tuntia viikossa.

Työnhaku tapahtuu ratkaisussamme normaalisti verkossa, mutta jo työnhakukriteerit täyttäessään hän saa tiedon, onko näillä kriteereillä toimeksiantajalla tarjota hänelle töitä. Pyrimme poistamaan työpaikan saamisen odotteluun liittyvän tyhjiön. Järjestelmä voisi mahdollisesti ehdottaa myös millä kriteereillä hänen olisi mahdollista saada töitä. Järjestelmä hyödyntää tässä prosessissa aiemmin esiteltyä koottua algoritmia. Jos sopiva työtehtävä löytyy, hän voi lähettää hakemuksen HR-osaston käsiteltäväksi. Osaksi uuden rekrytointijärjestelmän merkitys on myös kerätä tehokkaammin tietoa siitä, mitä työnhakijat ovat etsimässä.

Toteutus

Kulurakenteeseen olemme huomioineet ulkoistettavat asiat, kuten algoritmin kehitys, sen ylläpitokulut ja serverit. Lisäksi uuden järjestelmän koulutus henkilökunnalle tulee ottaa huomioon. Avainluvut, joilla mittaamme ratkaisun toimivuutta ovat työhakemusten määrä, työtyytyväisyyskyselyt, työntekijöiden vaihtuvuus ja säästetyt työtunnit. Toimeksiantajan nykyinen näkyvyys avoimien työpaikkojen suhteen tapahtuu työnhakusivujen ja hakukonemainonnan avulla. Ostettua mediaa ei juurikaan ole sosiaalisessa mediassa.

Minä fasilitaattorina

Fasilitointi tarkoittaa sekä yhteistoiminnan että ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista. Sanan alkuperä on latinankielen sanassa "facil", joka tarkoittaa helppoa. Fasilitaattoria on verrattu jopa kätilöön: se luotsaa ryhmää kohti päämäärää ja auttaa synnyttämään lopputuloksen.

Kuva täältä.

Miten meni

Oppimistehtäväni fasilitaattorina ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, sillä hyppäsin suoraa päätä fasilitoimaan. En siis saanut mahdollisuutta valmistautua fasilitointiin kuten muut ryhmäläiseni, jotka saivat tietää etukäteen milloin toimivat fasilitaattoreina. Siitä huolimatta suoriuduin annetusta tehtävästä mielestäni hyvin. Tehtävänannossa oli annettu kysymyksiä valmiiksi, joten ei ollut niin vaikeaa hypätä fasilitaattoriksi yhtäkkiä.

Mitä tein

Mielestäni olen hyvä kuuntelija ja arvostan muiden sanomisia, mitkä ovat tärkeitä fasilitaattorin ominaisuuksia. Fasilitoinnin aikana kyselin avoimia kysymyksiä, autoin kaikkia osallistumaan ja kirjasin kaikki ajatukset ja ideat taululle kaikkien nähtäville. Autoin osallistujia tarkastelemaan aihetta monesta näkökulmasta ja käyttämään työajan tehokkaasti. Fasilitoinnin jälkeen dokumentoin ajatukset ja jaoin ne koko ryhmälle.

Mitä opin

Fasilaattoriksi ryhtyminen yllättäen opetti minulle heittäytymistä ja rohkeutta. Menin pois mukavuusalueeltani ja kokeilin ennakkoluulottomasti uutta. Uskon, että on helpompi tulevaisuudessa heittäytyä tällaisiin tilanteisiin. Fasilitointi opetti minua myös kuuntelemaan muita kertomatta omia ajatuksiani ja ideoitani, joka tuntui aluksi yllättävän hankalalta. Koko ajan olisi tehnyt mieli osallistua mielenkiintoiseen keskusteluun.

Muiden vuorot

Muiden ryhmäläisteni fasilitointi vuoroilla käsittelemiämme tapoja olivat muun muassa Six Thinking Hats, Lotus Blossom ja Brainwriting. Oli hauska kokeilla erilaisia tapoja työstää aihetta, vaikka itse olenkin ehkä vähän vanhanaikainen tässä asiassa ja pidän enemmän perinteisestä tavasta tehdä ryhmätöitä. Opin kuitenkin myös seuraamalla muiden toimimista fasilitaattoreina. Oli hauska huomata, miten ihmisistä tulee ihan eri piirteet esiin kun he toimivat fasilitaattoreina verrattuna niin sanotusti normaaliin ryhmätyöhön. 

Lähteet:

https://fasilitointiareena.com/fasilitointipankki/mitafasilitointion/
https://grapepeople.fi/blogikirjoitus/kuusi-syyta-kayttaa-ulkopuolista-fasilitaattoria/
https://mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/
http://thriveinasia.com/writings/2017/2/12/6-key-elements-for-effective-facilitation